Poetry inspired and led by the Holy Spirit is a wonderful way to pray and prophesy for another person. Many of my poems are very deep, healing poems. Some of my poems are full of life, fun and geared towards children. All of them I have however written with prayer.

When you read these poems do it together with the Holy Spirit and let Him open them up to you in your own life. Even though some of the poems have names of other people in them, you can also place your name in them and see if the Holy Spirit will speak personally to you through the poems. Let Him touch your heart and if there is pain rising up from your heart, deal with it in prayer boldly being led by the Holy Spirit and give Him a chance to bring peace and joy and the beginning of new life into your heart in the place of pain.

Have heart touching moments when reading the poems !

– Miisu Piipari

(SOME OF THE POEMS BELOW HAVE ALREADY BEEN TRANSLATED)

Happy, joyful, for children

Annin runo  (Espoossa 26.6.2017)

Vielä minä lennän unelmien siivin.
Vielä minä isille annan kuun,
äidille armon auringon.

Kultakolikoiden sataa taivaasta suon.
Riemua kotiini korilla tuon.

Aleksille iloa ja rakkautta.
Pikkuisille leikit hauskimmat.

Tukkani minä kauniiksi laitan.
Kukkasormuksen sormeeni taitan.
Huuleni mansikalla makoisaksi teen.

Taivaallinen katseeni viehkeä.
Ah – onko mitään kauniimpaa.

Isäni ilona, äitini runona,
mummin ikiomana sulona.

Se minä olen – ihana.

Annin runo - profeetalliset runot - Miisu Piipari

The Loveliness of Aleksi

His little feet scuttle, funnily skitter.

Little arms stretch out for a tight hug.

The call of the eyes enraptures and drills into the depth of your soul.
Their demand keeps you tight in their grip and will not let you go.

However, however I see a little moment of hesitancy in those eyes full of the joy of life;
How much do you love me ? Am I your own, your beloved ?

You searched my inmost being out and found what you were looking for, my love for you and OH, you are again ready for laughter and singing.

Darling !

Kullankeltainen kuu  (kevät 2008)

Kuu kuiskii kummallisia runoja.
Kiertää kehrää kapealla reitillään.

Huiskii hullunhauskoja,
hassuja katseitaan kaikkialle maailmaan.

Sen posket punoittavat pyöreinä, silmät sirrillään,
välillä kavuten kapeiksi kuin vähäinen viiru
ja toisinaan puhjeten pyöreiksi kuin keltainen omena.

Miten viehättävä ja tärkeä olen,
nyökkäilee kuu lempeästi,
itseensä tyytyväisenä.

Kuinka kummallista olla joku muu kuin kuu,
se ajattelee sääliä tuntien
ja kehräänsä kiertäen.

Sofia  (Helsingissä 3.8.2017) 

Minulla on niin hauskaa.
Minä rakastan nauraa,
enkä suutu vaikka olet vähän ikävä.

Minusta on hauskaa uittaa varpaita vedessä,
huutaa tuuleen ja karjua metsässä kuin karhu.

Minä uskon Isään Jumalaan,
hän on niin hurjan suuri ja ihmeellinen.

En suostu hänestä luopumaan,
sillä hän on MINUN Jumalani.

Kerro minulle tarina,
anna hauska lause, nokkelat sanat ja lempeä syli.
Kerro, miten ihana olen ja maiskuta kanssani tahmaista toffeeta.
Ole minun kanssani aina,
sillä minä olen sinulle uskollinen ja hyvä tyyppi.

Minä olen äidin hymy ja isän ylpeys.
En anna sen kuitenkaan estää pientä kepposta,
ihan vain pientä ja mukavaa,
jonka päätteeksi äiti ei voi olla nauramatta.
Sen rajan yli ei voi mennä.

Vielä lähetän naurun maailmaan,
vielä kannan kaikki murheet
Jeesuksen auttavaan helmaan.

Enkä kadu kepposta, ihan vain pientä ja mukavaa.
Mutta muistan sovitella jos se auttaa maailmaa.

Veran runo  (Espoossa 7.9.2017)

Mene ja kaivaudu lumeen,
kieri ja naura.
Lempeä tuuli puhaltaa poskeasi
kun kylmä viima tavoittelee varpaitasi.

Minä rakennan rauhan sinun ja muiden kanssa
ja sinä otat elämän ilona vastaan.
Se on ilosi lähde, täynnä seikkailuja, hauskoja asioita,
hienoja elementtejä. Minun taiteilijasieluni.

Kerronpa sinulle salaisuuden:
Kivun keskeltä sinä löydät ilon, sillä se on sinun lahjasi.
Murheen keskeltä sinä löydät surun, joka vapauttaa ja lohduttaa.
Ja kun sitä on käyty tarpeeksi loppuun, sinä olet vapaa.

Älä pelkää vastaanottaa rauhaa ja lepoa,
vaikka elämä tuntuisi tylsältä.
Ota siitä huolimatta,
Jeesuksen Kristuksen armo, rauha ja rakkaus
olkoon sinun kanssasi. Amen!

Ihminen  (Helsingissä 3.10.2017)

Kettu kirpeä, kipakka.
Harakka hassu, hauska.
Orava pörhöinen ja lempeä.
Minä ne tein.

Tekisinkö uutta ja luovaa?
Teenpä ihmisen, vertaansa vailla.
Kiemurat kaaret ja kauniit maisemat.
Sanoja saarnaamaan ja iloa viemään.
Teenpä sinut jakamaan rakkautta,
ja viemään sanan Jumalasta.

Teenpä rankan hyväksi
ja karmean kauniiksi.
Autatko minua?
Katso kauniisti ja kaikki muuttuu.
Katso lempeästi ja elämä saa alkunsa.

Vielä rauhaa kantamaan,
sinut laitan antamaan.
Siunattuja työhetkiä,
ihminen, Jumalan kuva.

Fox’s hunt

The fox creeps in the forest shade, following a path of scents.
Watching every breeze of wind, looking for a treat.
On the tongue smells like a good catch,
the teeth are already creaking together.

There it flashed, a small mouse, the fox behind it at a rapid pace.
Just as it’s teeth grabbed, there was a sore hawk’s wing in the neck.

There it hung, the son of fox, miserable oh and ooh.
Life is not fair when I don’t get freely swing.

Words (27.6.2017)
Blessed words are thrown into the winds of heaven, sometimes building into sentences, sometimes fighting and squabbling about their place.
I have the privilege of being the first, chuffs “the blessed”, for I am a holy word.
I refuse to be the last!, screams “the last”.
A jumble of words in my ears as they push each other, poking space for itself, giggling and howling.
Then silence – and all the words lined up.
There they are, and no one is poking each other.
I read them carefully word for word,
letting my gaze caress everyone gently;
Blessed words from the author’s hand
bringing peace.

Character descriptions, deep and hope bringing

You are lovely!

She wonders and realizes, watches all that is beautiful.
Only one thing is missing, she thinks: my spirit and the Spirit of God together.
How is that possible?

You stare at your own picture,
mirror that distorts.
You look from all different angles and finally you notice,
how close I was and for how long.

Your soul was shivering under my fingers, pulled itself into a swag and came back again.
You felt that familiar agony but only for a moment and then you remembered me again.

Me who whispered life into all the little nooks of your soul,
I released that rose-colored dance, I brought joy,
fair verdant growth.

I looked at my beautiful flower.
I was thinking of my love for you and was wondering, is there anything better?
Is there anything more lovely than my beloved Maarit who flourishes in God’s love and in the house of peace.

You are lovely!

Silence  (Helsinki, June 29th, 2017)

You looked out the window
Your hand touched the fluffy flower

You bent it back to life
You lifted its roots and set them back into their place.

You breathed air into the smallest buds,
Showed them how to bloom

Even the most pitiful,
You raised up with your gentle gaze.

You supported your husband
Set him free to live.
You gave up your rights
And agreed to simply be.

You shared with others what you could
So that they would live well.
You let them be in peace,
And did not force anyone,
You lived out an example and were a role model.

And I respected you.
I respected your choice
to not distress anyone.

Beautiful

A sweet word from underneath the ocean. Longing, love and the desperate need to empty one’s heart, to achieve freedom. Dried up tears, which strike against the face and shed their own sorrow.

I am crushed – but not willing to collapse! something inside of me is shouting.
Is it perhaps my stubborn Finnish heritage. Let my soul cry out in agony as long as it desires, but I will not give up.

Rebellion tires me, and I am sinking into the boring mode of surrender. May the others shout out and survive, I can no longer. Why should I be better than someone else?

No! shouts a persistent voice even louder somewhere deep inside. Alright, I give in. I must try again.

I breathe in oxygen for my lungs and I notice myself floating on a warm ocean surface. The little waves stroke my cheeks and compensate the loss of oxygen from the depths.

How easy it is for everyone else, but poor me, I simply face trials without an end.

Just a few more strokes to the shore. Dragging my tired body after a long dive, I reach the border between earth and water. What if I remain here and let myself erode amongst the other dead plants.

I sigh and know I have already lost the fight. I still would not give up nor be neglectful. I simply am not. I am beautiful, despite my anger and exhaustion.

I am beautiful because I have received life. I am beautiful because you made me. I am beautiful because you are. I exist because of you. That is the essence of it all. From your depths springs forth life. You are life and I am your daughter. Beautiful and relentless.

Rest  (Helsinki October 3rd 2017)

I learned from you how to rest.
You showed me the path to rest.
Everything faded from my mind,
the hard words from my mouth,
the vile speeches from my tongue.

Look, I am Father who loves you.
Father who desires your best.
Share my words and rest with others.
Carry my love on your tongue, carry my joy inside of you.

Foxes in their dens prey on the innocent.
Let me show them to you.
Don’t be afraid, look for them with me.

Blessed Father and blessed child.
Blessed are your words in my mouth.

Love My Children (prophecy poem 7.9.2017)

I love you Jesus.
You flooded into my heart like a bird’s song.
I stumble in my life but move forward.
I am not afraid of anything when you are with me.
I love you Jesus.

Trust me my child, you say.
And I trust but sometimes I’m afraid.
That’s why you take me by the hand, squeeze it and say, there’s nothing to worry about.
Come here next to me and let us just sit in peace.
Then my fear disappears.

I understand what you are trying to say, Father.
I understand that you want to comfort.
But I look everywhere in horror
and I see the wickedness of men.
If only they were kinder, friendlier, more comforting, more compassionate.
If only they weren’t hard at heart and wouldn’t want to hit.

Let me tell you a secret, he said.
When I sent you into this world,
I gave you the right to live.
I sent you with a mission.
Not only with my love but also with my mission.

You grabbed the mission and did it so well
and you are still on that path.
Don’t be afraid, you’re doing well, even in the future.
Even if the barbed wires scratch your skin, you will not waver.
You last!

Let me seek the secrets of your heart.
Let me hear your song.
Let me see your smile
when you sit next to me.
I love you my child.
It’s so wonderful to just be together.

Don’t worry about so many.
Focus on what I tell you and take care of it.
Surely you have a good heart
but you can’t help everyone.
Help those I bring to you.

Here is the word of life for you.
Love my children
as I have loved them.
Don’t be afraid to take action though
the situation would seem miserable and impossible.
If I bring him to you,
you sort the matter out because I sort it out.
That is what you know; that most impossible case will be resolved
and you love them the most.

Remember to rest my darling, for in me there is strength abundantly for you
and at rest you get it.

John 3: 1 and 10

Walk the path of love with me,
and fear not the word no.
I declare through you by the works of your hands,
your love and grace.
In the name of Jesus Christ, Amen.

Messenger (Helsinki, 3.10.2017)

Discuss quietly.
Carry one word at a time to the correct address.
The hand of rest carries calmly, with respect.
The hand of rest remembers the language of love.

Trust me when you carry the message.
Make sure you don’t forget to take Jesus with you.
Bless the messenger and trust God.

The Calling (Poem for Minna 08/2018)

Answering the calling (this poem tells about the calling and preparing for it. It is a dialogue between the called one and the Father)

Leave, ready to receive,
full of joy and desire to build.
Longing for more and striving for peace.
When can I already leave to release?
When the new wave to raise?

Father:
Are my people ready?
Are they ready to receive?
Is there a need for a better day?

Minna:
It’s me, I am ready.
Take me, let me go.

Father:
I’ll take you,
I’ll carry you.
Before that, however, I prepare the heart,
new, gorgeous, wonderful.
I give it a solid foundation,
to carry the burden of love,
to win a bitter heart and create a new beginning.

That will I give to you, my beloved!

Fighter  (09/2018)

Shame covered my life until I learned to rely on you.
Then I received the light in my eyes and ran the good race.

The weight is heavy, the pain of many hearts;
I carried my mother, father, brother, children and myself.

I got stuck with the burden, I cried quietly by myself and wondered:
how did this all come about?

“Keep going just a little longer and rely on me,” He bid, so I dragged myself.
Sore feet and swollen ankles,
scratching with my fingernails the rest of the journey.

I finally had enough courage to take the scariest step of all – to surrender.
I surrendered myself to you;
Either you are my God or just a figment of my imagination.

I placed you in the bed to lie down, to discover yourself and rest.
There, close to your soul side by side, we became knitted together.
Like stickers glued to one another and more.

I showered you with love, what you had for so long feared yet desired.

There I blessed you and you changed.
I helped you embrace life,
Although different than what you had anticipated.

I am no longer a feeble wretch but rather a leader of an army.
How did it come about and how is it even possible?
I raise my questions to the heavens.
There I have time to hear and listen.
Now I simply run hand in hand with Jesus to fight the good fight.

Life (09/2018)

(Man’s speech to God)
I surrender, I surrender
like a broken branch or a charring tree.

I don’t look at the amount of my suffering,
and I don’t measure pain with a measure.

I trust you even if I would die.
I look confidently and wait for your mercy.

I have seen your great power,
respected your look reinforcing.
I have bet across the head of evil
and delivered your people as you have asked.

Now, Father, be merciful to me and look at me.
Receive my cry in the wind and carry it to rest.
Soothe my crackling mouth and heal the wounds of the heart.

(Father’s answer)

Lightly, lightly, from rest.
Carried by the wind, a child given to peace.
I lull to sleep and rest
and I will put peace in your heart.

I looked and helped survive.
Now is the time to leave and arise to life. To life.

Blessed child! (21.9.2018)

God’s peace, God’s rest,
blessed are you a child of God.

You will still wind,
cast fire on the earth.
Resolve violent disputes,
act as a bridge between people
but now you and I, we are one.

Now it is time for rest.
Now it is the time for era of peace.
Now I am resting in you
and I will confirm you.

Lightly, calmly as
peaceful flame of candle.
With beauty and tenderness,
I release in you a love new.

You declare and love,
you will release my people,
but now you and I, we are one.

Hidden wisdom, beauty great,
taking care and walking in rest,
that is what it is now.

Blessed child!

The gift of love from Father to daughter (08/2018)

No doubt you will come to mind when I think about change.
I changed your life and turned a page in your book.
It was no longer black and gloomy and gray turned to light.
You couldn’t expect that. At first you didn’t believe it to be true.
Gradually you became accustomed to my presence and enjoyed the serenity of the Lord.

I told you about Jesus and I told you about gentleness and love.
You wonder if it’s possible for you to get it too.
Is it possible to own something like that?

You looked at yourself in my arms and burst into tears.
You saw the clothes ugly and miserable, full of holes and dirt.
How so ugly can receive love so wonderful?
You tried to leave sad, away of my hand.

I pressed you against my chest and took to the best care.
I kept you close and just loved you, without judgment at all.

 

Gradually you melted and became happy again.
You noticed the beautiful things in life.
You looked and saw others who needed the same.

I brought you to them to tell about love
and to your astonishment, your garments were beautiful and shimmering.

Full of love and wonder, you told what had happened.
How the Lord had changed you, changed you so
that you still didn’t mean to believe it.

One by one you brought them to me and I loved them.
One by one you showed the way of life.
One by one you loved because I had loved.

Voiman kasvatti  (2.10.2018)

Ikuisuus aikaa,
luvatun maan odotus.
Suurempi elämä edessä
ja kuljettu jo takana.

Levosta synnytetty uuteen elämään.
Rauhasta kasvatettu ja
ilolla muokattu.
Sellainen minä olen,
Jumalan lapsi.

Voimakkaasti eteenpäin,
uljaana uuteen aikaan.
Levosta käsin haasteisiin
opetettu elämään uskosta.

Veistetty Jumalan kuvaksi,
kauniiksi, ihanaksi elämäksi.
Suljettu syleilyyn rakkauden
ja vapautettu ehjäksi.

Varmistettu turvapaikka,
takaa ehjän kasvun ja
hurjat uskonhypyt.

Mene ja lennä lapsi!
Mene ja lennä!

Elämästä selviytynyt  (1.10.2018)

Kivusta syntynyt
syvistä vesistä vedetty.
Jumalan luomus vailla vertaa.

Rähjäisistä ryysyistä
iloon ja rauhaan.
Rakkaudesta lepoon
ja hyväksynnän tavoittelusta
itsetuntoon;
Jumalan kalliolle rakennettuun.

Kivestä kauniista olen sinut valmistanut.
Hurjista unelmista
ja luovuuden ihmeestä.
Enkelit unissasi, taitavien
lentonäytösten mestari.

Näit monta surkeaa etsijää,
kauhistuit niiden määrää.
Keräsit heitä helmoihisi
ja huusit apua Jumalan.
Katso Isä heidän puoleensa
ja paranna heidän sydämensä.
Auta heitä auttamaan ja jakamaan leipää elämän.

Kurota kohti taivasta, hipaise Jumalan valtakuntaa.
Vapauta läheisyys Jumalan ja katso sielun pintaa.
Sijoita läheisyys pinnalle ja upota rakkaus syvälle.
Näin me selviämme, yhdessä menemme eteenpäin.

Sinä selviät, sinä selviät.

Uskalla erehtyä  (Espoossa 5.6.2019)

Sinä julistat rakkautta maailman ääriin
ja jäit kuuntelemaan, kuuliko kukaan.

Kiljuit vähän kovemmin ja katsoit, oliko sillä vaikutusta.
Kyllä nyt on kumma, kun en saa tätä sanomaa läpi,
puhisit kiukustuneena.

Jeesus:
Minä opetan sinulle tien, paljon rakkaamman,
kevyemmän käydä, kiinnostaisiko sinua kuulla?

No kerro, puuskahdit turhautuneena,
kerro, kun ei tässä enää muu auta.

Olen laittanut helpon tien käydä,
tien, jota käydessä et eksy.
Siinä tiessä ei ole turhia mutkia,
ei ikäviä käänteitä, ainoastaan suoraa tietä. 

Minä kerron, mitä teet ja sinä tottelet, kävisikö tämä?
Mutta mistä minä tiedän, mitä sanot, kun en erota ääntäsi?
Mutta juurihan erotit, kun niin hanakasti väität vastaan,
sanoit naurua sydämessäsi.

Mitä jos otat riskin ja kuuntelet ja teet sen mukaan,
luottaen sanan voimaan ja arviointikykyyn.
Ota kymmenen käskyä ohjenuoraksi ja nauti matkasta.
Kuinka minä nautinkaan, kun saan tehdä sitä sinun kanssasi.
Minä kyllä autan kaikessa. 

Yhden huomion haluan sanoa.
No, minkä? sinä kysyt.

Uskalla erehtyä ja antautua minulle.
Katso, otanko minä sinut vastaan.

Lepäävä morsian, Helsingissä 20.11.2019

Syvältä sydämestä kupliva ilo täytti maan ja sai sen vuotamaan rauhaa ja levollisuutta.
Minä morsiamena uusi luomus ihmettelin kaikkea ympärilläni.
Kipuni, itkuni ja levosta käsin nouseva kätketty suruni tulivat esille.

Minä annan kaikkeni sinulle Jeesus.
Minä annan itkuista syvimmät, peloista pahimmat.
Kaiken alla Jumalan rauha, joka on jo voittanut tämän kaiken.

Kekseliäästi sinä huomasit, etten pystynyt itseäni kohtaamaan sellaisena kuin olin.
Annoit minulle kauniimman kuvan ja näytit, miten se pysyy sellaisena.
Pelotta lähestyit pahimpia haavojani ja katsoit niitä kuin suurinta ja kauneinta helmeä.

Mitä sinä voit nähdä minussa?
Minä en ole mitään muuta kuin ryysyissä raahustava ruho.
Onko Jeesus sokea tai ei vain halua ymmärtää?
Minua ei voi rakastaa.

Nariseva sieluni lauloi lauluaan, eikä huolinut rakkaudesta.
Käpertyneenä omaan tuskaansa.
Lähettäen kivun kirkaisuja ja levotonta värinää ympäristöön.

Se ei sinua kiinnostanut.
Sinä päätit rakastaa, ymmärsin tai en.
Päättäväisyydellä sinä mursit ympärilleni rakentamat muurini, tuskan, kivun ja itsesäälin.

Minä sain levätä minuna.
Olemalla rakastettu olematta rakastettava.
Aloin loistamaan ja hehkumaan ja ihailin työtäsi minussa.

Minusta tuli rakkaudessa lepäävä morsian.

Rakas on sinä!

Jumalan lapsen sydän lepää suurella kämmenellä.
Jumala rakastaa ja vahvistaa lasta.

(Jumalan puhetta)
Kertomus rakkaasta ei väisty sydämestäni
eikä levottomuus laske häntä pois läheltäni.

Kulje hetki kanssani, ei enempää.
Kulje rauhassa, ilman painetta ja ole vaan.

Vetäytynyt sydän ei halkea ilman rakkautta.
Sen jäykkyys ja vahvuus perustuu syrjässä olemiseen,
olosuhteiden väistämiseen ja vaitioloon ongelmasta.

Kevyt ja läheinen, se minä olen sinulle rakas.
Kevyesti sinäkin opit olemaan rakas minulle ja läheisilleni/si
Olemalla vain sellainen kuin olet.

Ole sinä ja rakas!

Kaipuuni rauhaan  (Espoossa 29.7.2020)

Meren ääret kuohuvat ja
minä laulan sinun sydämeesi.

Kukan kuivuneet terälehdet putoavat ja julistavat kuningaskuntaa.

Pariskunta hiipii piiloon suutelemaan,
etsien varovasti toisen omaa.


Kevyesti, kevyesti kaipuuni rauhaan
kietoutuu lähellesi ja huokaa; näe minut.

Vaellus (Helsingissä 1.8.2020)

Ahdistus kumpusi esiin ja välittömästi laski alas kuin vesiputous.

Koin helpotuksen ja rajun suunnanmuutoksen.

Toivo – iski tajuntaani ja tajusin mahdollisuuden; minulle onkin kaikki mahdollista mutta en tiedä minne mennä.

Minä iskin itseäni kiveen ja yritin pakottaa itseni haluamaani suuntaan.
Liian raskasta, liian raskasta. Miksi tämä ei onnistu.

Muistin Jumalan. Hän voi neuvoa suunnan ja kertoa, mihin minun pitää mennä.

Tulin riippuvaiseksi Jumalasta.
Jokaisesta sanasta, joka hänestä lähti. Olin kuin janoon nääntynyt autiomaassa, odottaen seuraavaa pisaraa. Ja kun se tuli, huumannuin sanojen voimasta ja vapaudesta.

Hänessä on minun vaellukseni ja voimani. Hän on minun kotini: Jeesus

Uskallus  (Espoossa 9.2.2021)

Rakkaus on ihmeellinen matka;
uuden löytämistä ja kivun nousemista. 

Uskoin, että löytäisin Sinut
ja Sinä löysitkin minut!

Miksi ihmettelin sitä, kun olit peilini,
tulevaisuuteni – kaikkeni.

Kuvastit minua ja rakastit sitä, mitä näit.

Muutos on rauha, Sinä sanoit,
enkä ollut varma halusinko uskoa sitä.

Usko minua, Sinä sanoit ja lujasti päätin,
että niin teen.

Muutos ei ole päämäärä vaan uskallus pitää minua Isänäsi.

Isänä, joka rakastaa ja haluaa hyvää,
omista tuntemuksistasi huolimatta. 

Kerro minulle, kuinka se tapahtuu.
Kerro, kuinka pystyn siihen, kuiskasin.

Vain antamalla minun tulla lähelle ja olla sinulle hyvä.

Menu