Poetry inspired and led by the Holy Spirit is a wonderful way to pray and prophesy for another person. Many of my poems are very deep, healing poems. Some of my poems are full of life, fun and geared towards children. All of them I have however written with prayer.

When you read these poems do it together with the Holy Spirit and let Him open them up to you in your own life. Even though some of the poems have names of other people in them, you can also place your name in them and see if the Holy Spirit will speak personally to you through thepoems. Let Him touch your heart and if there is pain rising up from your heart, deal with it in prayer boldly being led by the Holy Spirit and give Him a chance to bring peace and joy and the beginning of new life into your heart in the place of pain.

Have heart touching moments when reading the poems !

– Miisu Piipari

(SOME OF THE POEMS BELOW HAVE ALREADY BEEN TRANSLATED)

Happy, joyful, for children

Annin runo  (Espoossa 26.6.2017)

Vielä minä lennän unelmien siivin.
Vielä minä isille annan kuun,
äidille armon auringon.

Kultakolikoiden sataa taivaasta suon.
Riemua kotiini korilla tuon.

Aleksille iloa ja rakkautta.
Pikkuisille leikit hauskimmat.

Tukkani minä kauniiksi laitan.
Kukkasormuksen sormeeni taitan.
Huuleni mansikalla makoisaksi teen.

Taivaallinen katseeni viehkeä.
Ah – onko mitään kauniimpaa.

Isäni ilona, äitini runona,
mummin ikiomana sulona.

Se minä olen – ihana.

Annin runo - profeetalliset runot - Miisu Piipari

The Loveliness of Aleksi

His little feet scuttle, funnily skitter.

Little arms stretch out for a tight hug.

The call of the eyes enraptures and drills into the depth of your soul.
Their demand keeps you tight in their grip and will not let you go.

However, however I see a little moment of hesitancy in those eyes full of the joy of life;
How much do you love me ? Am I your own, your beloved ?

You searched my inmost being out and found what you were looking for, my love for you and OH, you are again ready for laughter and singing.

Darling !

Kullankeltainen kuu  (kevät 2008)

Kuu kuiskii kummallisia runoja.
Kiertää kehrää kapealla reitillään.

Huiskii hullunhauskoja,
hassuja katseitaan kaikkialle maailmaan.

Sen posket punoittavat pyöreinä, silmät sirrillään,
välillä kavuten kapeiksi kuin vähäinen viiru
ja toisinaan puhjeten pyöreiksi kuin keltainen omena.

Miten viehättävä ja tärkeä olen,
nyökkäilee kuu lempeästi,
itseensä tyytyväisenä.

Kuinka kummallista olla joku muu kuin kuu,
se ajattelee sääliä tuntien
ja kehräänsä kiertäen.

Sofia  (Helsingissä 3.8.2017) 

Minulla on niin hauskaa.
Minä rakastan nauraa,
enkä suutu vaikka olet vähän ikävä.

Minusta on hauskaa uittaa varpaita vedessä,
huutaa tuuleen ja karjua metsässä kuin karhu.

Minä uskon Isään Jumalaan,
hän on niin hurjan suuri ja ihmeellinen.

En suostu hänestä luopumaan,
sillä hän on MINUN Jumalani.

Kerro minulle tarina,
anna hauska lause, nokkelat sanat ja lempeä syli.
Kerro, miten ihana olen ja maiskuta kanssani tahmaista toffeeta.
Ole minun kanssani aina,
sillä minä olen sinulle uskollinen ja hyvä tyyppi.

Minä olen äidin hymy ja isän ylpeys.
En anna sen kuitenkaan estää pientä kepposta,
ihan vain pientä ja mukavaa,
jonka päätteeksi äiti ei voi olla nauramatta.
Sen rajan yli ei voi mennä.

Vielä lähetän naurun maailmaan,
vielä kannan kaikki murheet
Jeesuksen auttavaan helmaan.

Enkä kadu kepposta, ihan vain pientä ja mukavaa.
Mutta muistan sovitella jos se auttaa maailmaa.

Veran runo  (Espoossa 7.9.2017)

Mene ja kaivaudu lumeen,
kieri ja naura.
Lempeä tuuli puhaltaa poskeasi
kun kylmä viima tavoittelee varpaitasi.

Minä rakennan rauhan sinun ja muiden kanssa
ja sinä otat elämän ilona vastaan.
Se on ilosi lähde, täynnä seikkailuja, hauskoja asioita,
hienoja elementtejä. Minun taiteilijasieluni.

Kerronpa sinulle salaisuuden:
Kivun keskeltä sinä löydät ilon, sillä se on sinun lahjasi.
Murheen keskeltä sinä löydät surun, joka vapauttaa ja lohduttaa.
Ja kun sitä on käyty tarpeeksi loppuun, sinä olet vapaa.

Älä pelkää vastaanottaa rauhaa ja lepoa,
vaikka elämä tuntuisi tylsältä.
Ota siitä huolimatta,
Jeesuksen Kristuksen armo, rauha ja rakkaus
olkoon sinun kanssasi. Amen!

Ihminen  (Helsingissä 3.10.2017)

Kettu kirpeä, kipakka.
Harakka hassu, hauska.
Orava pörhöinen ja lempeä.
Minä ne tein.

Tekisinkö uutta ja luovaa?
Teenpä ihmisen, vertaansa vailla.
Kiemurat kaaret ja kauniit maisemat.
Sanoja saarnaamaan ja iloa viemään.
Teenpä sinut jakamaan rakkautta,
ja viemään sanan Jumalasta.

Teenpä rankan hyväksi
ja karmean kauniiksi.
Autatko minua?
Katso kauniisti ja kaikki muuttuu.
Katso lempeästi ja elämä saa alkunsa.

Vielä rauhaa kantamaan,
sinut laitan antamaan.
Siunattuja työhetkiä,
ihminen, Jumalan kuva.

Ketun ajojahti

Kettu hiipii metsän siimeksessä, seuraten tuoksujen polkua.
Vahtien jokaista tuulenvirettä, etsien makupalaa.
Kielellä tuoksuu hyvä saalis,
hampaat jo narskuvat yhteen.

Siinä se vilahti pieni hiiri, kettu sen perässä vauhdilla kiiti.
Juuri kun hampaat tarttui kiinni, oli niskassa kipeä haukan siipi.

Siinä se roikkui ketun poika, surkeana oi ja voi.
Ei ole elämä reilua kun en saa vapaana heilua.

Sanat  (27.6.2017)

Siunattuja sanoja sinkoilee taivaan tuuliin,
välillä rakentuen lauseiksi, välillä taistellen ja nahistellen paikastaan.

Minulla on etuoikeus olla ensimmäisenä, puhisee ”siunattuja”, sillä olenhan pyhä sana.
Minä en suostu olemaan viimeinen!, kiljuu ”viimeinen”.

Sanojen sekamelska korvissani niiden töniessä toisiaan,
tuuppiessaan itselleen tilaa, tirskuen ja älähdellen.

Sitten hiljaisuus – ja kaikki sanat rivissä.
Siinä ne ovat, eikä kukaan tuupi toisiaan.

Varovasti luen ne sana sanalta,
antaen katseeni hyväillä jokaista lempeästi;
Siunatut sanat kirjailijan kädestä
tuovat mukanaan rauhan.

Character descriptions, deep and hope bringing

You are lovely!

She wonders and realizes, watches all that is beautiful.
Only one thing is missing, she thinks: my spirit and the Spirit of God together.
How is that possible?

You stare at your own picture,
mirror that distorts.
You look from all different angles and finally you notice,
how close I was and for how long.

Your soul was shivering under my fingers, pulled itself into a swag and came back again.
You felt that familiar agony but only for a moment and then you remembered me again.

Me who whispered life into all the little nooks of your soul,
I released that rose-colored dance, I brought joy,
fair verdant growth.

I looked at my beautiful flower.
I was thinking of my love for you and was wondering, is there anything better?
Is there anything more lovely than my beloved Maarit who flourishes in God’s love and in the house of peace.

You are lovely!

Silence  (Helsinki, June 29th, 2017)

You looked out the window
Your hand touched the fluffy flower

You bent it back to life
You lifted its roots and set them back into their place.

You breathed air into the smallest buds,
Showed them how to bloom

Even the most pitiful,
You raised up with your gentle gaze.

You supported your husband
Set him free to live.
You gave up your rights
And agreed to simply be.

You shared with others what you could
So that they would live well.
You let them be in peace,
And did not force anyone,
You lived out an example and were a role model.

And I respected you.
I respected your choice
to not distress anyone.

Beautiful

A sweet word from underneath the ocean. Longing, love and the desperate need to empty one’s heart, to achieve freedom. Dried up tears, which strike against the face and shed their own sorrow.

I am crushed – but not willing to collapse! something inside of me is shouting.
Is it perhaps my stubborn Finnish heritage. Let my soul cry out in agony as long as it desires, but I will not give up.

Rebellion tires me, and I am sinking into the boring mode of surrender. May the others shout out and survive, I can no longer. Why should I be better than someone else?

No! shouts a persistent voice even louder somewhere deep inside. Alright, I give in. I must try again.

I breathe in oxygen for my lungs and I notice myself floating on a warm ocean surface. The little waves stroke my cheeks and compensate the loss of oxygen from the depths.

How easy it is for everyone else, but poor me, I simply face trials without an end.

Just a few more strokes to the shore. Dragging my tired body after a long dive, I reach the border between earth and water. What if I remain here and let myself erode amongst the other dead plants.

I sigh and know I have already lost the fight. I still would not give up nor be neglectful. I simply am not. I am beautiful, despite my anger and exhaustion.

I am beautiful because I have received life. I am beautiful because you made me. I am beautiful because you are. I exist because of you. That is the essence of it all. From your depths springs forth life. You are life and I am your daughter. Beautiful and relentless.

Rest  (Helsinki October 3rd 2017)

I learned from you how to rest.
You showed me the path to rest.
Everything faded from my mind,
the hard words from my mouth,
the vile speeches from my tongue.

Look, I am Father who loves you.
Father who desires your best.
Share my words and rest with others.
Carry my love on your tongue, carry my joy inside of you.

Foxes in their dens prey on the innocent.
Let me show them to you.
Don’t be afraid, look for them with me.

Blessed Father and blessed child.
Blessed are your words in my mouth.

Rakasta minun lapsiani  (profetiaruno 7.9.2017)

Minä rakastan sinua Jeesus.
Sinä tulvit sydämeeni linnun laulun lailla.
Minä kompastelen elämässäni mutta kuljen eteenpäin.
Minä en pelkää mitään kun sinä olet minun kanssani.
Minä rakastan sinua Jeesus.

Luota minuun lapseni, sinä sanot.
Ja minä luotan mutta välillä minua pelottaa.
Siksi sinä otat minua kädestä, puristat sitä ja sanot, ettei ole mitään hätää.
Tule tänne viereeni ja istutaan vaan rauhassa.
Silloin pelkoni häviää.

Minä ymmärrän, mitä yrität sanoa Isä.
Minä ymmärrän, että haluat lohduttaa.
Mutta katselen kauhuissani kaikkialle
ja näen ihmisten pahuuden.
Kunpa he olisivat kiltimpiä, ystävällisempiä, lohduttavampia, säälivämpiä.
Kunpa he eivät olisi kovia sydämeltä ja haluaisi lyödä.

Kerronpa sinulle salaisuuden, hän sanoi.
Kun minä lähetin sinut tähän maailmaan,
minä annoin sinulle oikeuden elää.
Minä lähetin sinut tehtävän kanssa.
En vain rakkauteni kanssa vaan myös tehtäväni kanssa.

Sinä tartuit tehtävästä kiinni ja teit sen niin hyvin
ja olet edelleen sillä tiellä.
Älä pelkää, sinä pärjäät hyvin, myös tulevaisuudessa.
Vaikka piikkilangat raapisivat ihoasi, sinä et horju.
Sinä kestät!

Anna minä tavoittelen sydämesi saloja.
Anna minun kuulla sinun laulusi.
Anna minun nähdä sinun hymysi
kun istut minun vieressäni.
Minä rakastan sinua lapseni.
On niin ihana vain olla yhdessä.

Älä huolehdi niin monesta.
Keskity siihen, mitä minä sinulle sanon ja hoida se.
Sinulla totisesti on hyvä sydän
mutta kaikkia et voi auttaa.
Auta niitä, jotka minä tuon sinun luoksesi.

Tässä on elämän sana sinulle.
Rakasta minun lapsiani
niinkuin minä olen rakastanut heitä.
Älä pelkää tarttua toimeen vaikka
tilanne näyttäisi kurjalta ja mahdottomalta.
Jos minä tuon hänet sinun luoksesi,
sinä selvität asian koska minä selvitän sen.
Siitä sinä tiedät; se mahdottomin tapaus tulee selvitetyksi
ja sinä rakastat niitä eniten.

Muista levätä kultaseni, sillä minussa on sinulle voimaa yllinkyllin
ja levossa sinä saat sitä.

  1. Joh 3:1 ja 10

Kulje minun kanssani rakkauden tietä,
äläkä pelkää sanaa ei.
Minä julistan sinun kauttasi kättesi töillä,
rakkauttasi ja armoasi.
Jeesuksen Kristuksen nimessä Aamen.

Sanansaattaja  (Helsingissä 3.10.2017)

Keskustele hiljaa.
Kanna sana kerrallaan oikeaan osoitteeseen.
Levon käsi kantaa rauhallisesti, kunnioittaen.
Levon käsi muistaa rakkauden kielen.

Luota minuun kun viet viestin.
Pidä huolta, ettet unohda ottaa Jeesusta mukaan.
Siunaa sanansaattajaa ja luota Jumalaan.

Kutsu   (Runo Minnalle 08/2018))

Kutsuun lähteminen (tämä runo kertoo kutsuun lähdöstä ja siihen valmistautumisesta. Se on dialogi kutsutun ja Isän välillä)

Lähde,  valmiina vastaanottamaan,
iloa täynnä ja haluna rakentaa.
Kaipuu suurempaan ja pyrkimys rauhaan.
Koska saan jo lähteä vapauttamaan?
Koska uutta aaltoa nostamaan?

Isä:
Onko kansani jo valmiina?
Ovatko valmiita vastaanottamaan?
Onko tarvetta päivään parempaan?

Minna:
Minä se olen, minä olen valmis.
Vie minut, anna minun mennä.

Isä:
Sinut minä vien,
sinut minä kannan.
Sitä ennen, minä kuitenkin valmistan sydämen,
uuden, upean, ihanan.
Sille vankan pohjan annan,
kantamaan taakkaa rakkauden,
voittamaan katkeran sydämen ja luomaan uuden alun.

Sen minä sinulle annan, minun rakkaani!

Fighter  (09/2018)

Shame covered my life until I learned to rely on you.
Then I received the light in my eyes and ran the good race.

The weight is heavy, the pain of many hearts;
I carried my mother, father, brother, children and myself.

I got stuck with the burden, I cried quietly by myself and wondered:
how did this all come about?

“Keep going just a little longer and rely on me,” He bid, so I dragged myself.
Sore feet and swollen ankles,
scratching with my fingernails the rest of the journey.

I finally had enough courage to take the scariest step of all – to surrender.
I surrendered myself to you;
Either you are my God or just a figment of my imagination.

I placed you in the bed to lie down, to discover yourself and rest.
There, close to your soul side by side, we became knitted together.
Like stickers glued to one another and more.

I showered you with love, what you had for so long feared yet desired.

There I blessed you and you changed.
I helped you embrace life,
Although different than what you had anticipated.

I am no longer a feeble wretch but rather a leader of an army.
How did it come about and how is it even possible?
I raise my questions to the heavens.
There I have time to hear and listen.
Now I simply run hand in hand with Jesus to fight the good fight.

Elämä  (09/2018)

(Ihmisen puhetta Jumalalle)
Minä antaudun, minä antaudun
kuin katkeava oksa tai hiiltyvä puu.

En katso kärsimykseni määrä,
enkä mittaa tuskaa mittanuoralla.

Luotan sinuun vaikka henki menisi.
Katson luottavaisena ja odotan armoasi.

Olen nähnyt voimasi suuren,
kunnioittanut katsettasi vahvistavaa.
Iskenyt pahuudelta pään poikki
ja vapauttanut kansaasi niinkuin olet pyytänyt.

Nyt Isä, ole minulle armollinen ja katso puoleeni.
Ota vastaan huutoni tuulessa ja kanna se lepäämään.
Rauhoita raakkuva suuni ja paranna haavat sydämen.

(Isän vastaus)

Kevyesti, kevyesti, levosta käsin.
Tuulen kantama, rauhalle annettu lapsi.
Tuuditan uneen ja lepoon
ja laitan rauhan sydämeesi.

Minä katsoin ja autoin selviämään.
Nyt on aika lähteä ja nousta elämään. Elämään.

Siunattu lapsi!  (21.9.2018)

Jumalan rauha, Jumalan lepo,
siunattu olet sinä Jumalan lapsi.

Vielä tulet tuulemaan,
tulta maan päälle heittämään.
Ratkomaan rajuja riitoja,
asettumaan sillaksi ihmisten kesken
mutta nyt sinä ja minä, me olemme yhtä

Nyt on aika levon.
Nyt on aika rauhan ajan.
Nyt minä sinussa lepään
ja vahvistan sinua.

Kevyesti, levollisesti niinkuin
rauhallinen liekki kynttilän.
Kauneudella ja hellyydellä,
vapautan sinussa rakkauden uuden.

Sinä julistat ja rakastat,
sinä vapautat kansaani,
mutta nyt sinä ja minä, me olemme yhtä.

Kätkettyä viisautta, kauneutta suurta,
huolenpitoa ja levossa kulkemista,
sitä tämä nyt on.

Siunattu lapsi!

Rakkauden lahja Isältä tyttärelle  (08/2018)

Epäilemättä sinä tulet mieleen kun mietin muutosta.
Minä muutin elämäsi ja käänsi lehden kirjastasi.
Enää se ei ollut musta ja ankea vaan harmauteen tuli valo.
Sitä et osannut odottaa. Et uskonut ensin todeksi.
Vähitellen totuit läsnäolooni ja nautit tyyneydestä Herran.

Kerroin sinulle Jeesuksesta ja kerroin lempeydestä ja rakkaudesta.
Mietit, onko sinunkin sitä mahdollista saada.
Onko mahdollista jotain sellaista omistaa?

Katsoit itseäsi sylissäni ja purskahdit itkuun.
Näit vaatteet rumat ja ankeat, täynnä reikiä ja likaa.
Miten näin ruma voi saada rakkautta ihanaa?
Sinä yritit lähteä murheellisena, kädestäni pois.

Minä painoin sinut rintaani vasten ja laitoin hoitoon parhaimpaan.
Pidin sinua lähellä ja vain rakastin, ilman tuomiota ollenkaan.

 

Vähitellen sulit ja tulit taas iloiseksi.
Huomasit elämän kauniita asioita.
Katsoit ja näit muita, jotka tarvitsivat samaa.

Minä laskin sinut heidän luokseen rakkaudesta kertomaan
ja hämmästyksesi, olivat vaattesi kauniit ja hohtavat.

Täynnä rakkautta ja ihmetystä, kerroit mitä oli tapahtunut.
Miten Herra oli sinua muuttanut, muuttanut niin,
ettet meinannut sitä vieläkään uskoa.

Yksi kerrallaan sinä toit heidät minun luokseni ja minä rakastin heitä.
Yksi kerrallaan näytit elämän tien.
Yksi kerrallaan rakastit koska minä olin rakastanut.

Voiman kasvatti  (2.10.2018)

Ikuisuus aikaa,
luvatun maan odotus.
Suurempi elämä edessä
ja kuljettu jo takana.

Levosta synnytetty uuteen elämään.
Rauhasta kasvatettu ja
ilolla muokattu.
Sellainen minä olen,
Jumalan lapsi.

Voimakkaasti eteenpäin,
uljaana uuteen aikaan.
Levosta käsin haasteisiin
opetettu elämään uskosta.

Veistetty Jumalan kuvaksi,
kauniiksi, ihanaksi elämäksi.
Suljettu syleilyyn rakkauden
ja vapautettu ehjäksi.

Varmistettu turvapaikka,
takaa ehjän kasvun ja
hurjat uskonhypyt.

Mene ja lennä lapsi!
Mene ja lennä!

Elämästä selviytynyt  (1.10.2018)

Kivusta syntynyt
syvistä vesistä vedetty.
Jumalan luomus vailla vertaa.

Rähjäisistä ryysyistä
iloon ja rauhaan.
Rakkaudesta lepoon
ja hyväksynnän tavoittelusta
itsetuntoon;
Jumalan kalliolle rakennettuun.

Kivestä kauniista olen sinut valmistanut.
Hurjista unelmista
ja luovuuden ihmeestä.
Enkelit unissasi, taitavien
lentonäytösten mestari.

Näit monta surkeaa etsijää,
kauhistuit niiden määrää.
Keräsit heitä helmoihisi
ja huusit apua Jumalan.
Katso Isä heidän puoleensa
ja paranna heidän sydämensä.
Auta heitä auttamaan ja jakamaan leipää elämän.

Kurota kohti taivasta, hipaise Jumalan valtakuntaa.
Vapauta läheisyys Jumalan ja katso sielun pintaa.
Sijoita läheisyys pinnalle ja upota rakkaus syvälle.
Näin me selviämme, yhdessä menemme eteenpäin.

Sinä selviät, sinä selviät.

Uskalla erehtyä  (Espoossa 5.6.2019)

Sinä julistat rakkautta maailman ääriin
ja jäit kuuntelemaan, kuuliko kukaan.

Kiljuit vähän kovemmin ja katsoit, oliko sillä vaikutusta.
Kyllä nyt on kumma, kun en saa tätä sanomaa läpi,
puhisit kiukustuneena.

Jeesus:
Minä opetan sinulle tien, paljon rakkaamman,
kevyemmän käydä, kiinnostaisiko sinua kuulla?

No kerro, puuskahdit turhautuneena,
kerro, kun ei tässä enää muu auta.

Olen laittanut helpon tien käydä,
tien, jota käydessä et eksy.
Siinä tiessä ei ole turhia mutkia,
ei ikäviä käänteitä, ainoastaan suoraa tietä. 

Minä kerron, mitä teet ja sinä tottelet, kävisikö tämä?
Mutta mistä minä tiedän, mitä sanot, kun en erota ääntäsi?
Mutta juurihan erotit, kun niin hanakasti väität vastaan,
sanoit naurua sydämessäsi.

Mitä jos otat riskin ja kuuntelet ja teet sen mukaan,
luottaen sanan voimaan ja arviointikykyyn.
Ota kymmenen käskyä ohjenuoraksi ja nauti matkasta.
Kuinka minä nautinkaan, kun saan tehdä sitä sinun kanssasi.
Minä kyllä autan kaikessa. 

Yhden huomion haluan sanoa.
No, minkä? sinä kysyt.

Uskalla erehtyä ja antautua minulle.
Katso, otanko minä sinut vastaan.

Lepäävä morsian, Helsingissä 20.11.2019

Syvältä sydämestä kupliva ilo täytti maan ja sai sen vuotamaan rauhaa ja levollisuutta.
Minä morsiamena uusi luomus ihmettelin kaikkea ympärilläni.
Kipuni, itkuni ja levosta käsin nouseva kätketty suruni tulivat esille.

Minä annan kaikkeni sinulle Jeesus.
Minä annan itkuista syvimmät, peloista pahimmat.
Kaiken alla Jumalan rauha, joka on jo voittanut tämän kaiken.

Kekseliäästi sinä huomasit, etten pystynyt itseäni kohtaamaan sellaisena kuin olin.
Annoit minulle kauniimman kuvan ja näytit, miten se pysyy sellaisena.
Pelotta lähestyit pahimpia haavojani ja katsoit niitä kuin suurinta ja kauneinta helmeä.

Mitä sinä voit nähdä minussa?
Minä en ole mitään muuta kuin ryysyissä raahustava ruho.
Onko Jeesus sokea tai ei vain halua ymmärtää?
Minua ei voi rakastaa.

Nariseva sieluni lauloi lauluaan, eikä huolinut rakkaudesta.
Käpertyneenä omaan tuskaansa.
Lähettäen kivun kirkaisuja ja levotonta värinää ympäristöön.

Se ei sinua kiinnostanut.
Sinä päätit rakastaa, ymmärsin tai en.
Päättäväisyydellä sinä mursit ympärilleni rakentamat muurini, tuskan, kivun ja itsesäälin.

Minä sain levätä minuna.
Olemalla rakastettu olematta rakastettava.
Aloin loistamaan ja hehkumaan ja ihailin työtäsi minussa.

Minusta tuli rakkaudessa lepäävä morsian.

Rakas on sinä!

Jumalan lapsen sydän lepää suurella kämmenellä.
Jumala rakastaa ja vahvistaa lasta.

(Jumalan puhetta)
Kertomus rakkaasta ei väisty sydämestäni
eikä levottomuus laske häntä pois läheltäni.

Kulje hetki kanssani, ei enempää.
Kulje rauhassa, ilman painetta ja ole vaan.

Vetäytynyt sydän ei halkea ilman rakkautta.
Sen jäykkyys ja vahvuus perustuu syrjässä olemiseen,
olosuhteiden väistämiseen ja vaitioloon ongelmasta.

Kevyt ja läheinen, se minä olen sinulle rakas.
Kevyesti sinäkin opit olemaan rakas minulle ja läheisilleni/si
Olemalla vain sellainen kuin olet.

Ole sinä ja rakas!

Menu